”Etelä-Pohjanmaalla mies valmistaa ja kiinnittää lihapaketteihin etikettejä varastohuoneistossa.
Etiketeissä väitetään lihan olevan suomalaista peuran-, poron- ja hirvenlihaa. Todellisuudessa liha on ulkomaista saksanhirvenlihaa – ja sitä on tuhansia kiloja.” (HS 27.10.2022)
Viime vuosina tietoisuus ruuan tehotuotannon ongelmista on laittanut omassakin elämässä ja ajattelussa asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Myös pihalla juoksentelevat kanatyypit, joilla kaikilla on omat erityiset persoonansa ja tapansa, on saanut minut suhtautumaan kriittisesti ruuan – ja erityisesti lihan tehotuotantoon ja sen ympärillä pyörivään bisnekseen. Broilerisiivut ovat minun puolestani saaneet jäädä kaupan hyllylle. Samoin sian- ja naudanliha. Ehdoton en tosin ole.
Itse olen sekasyöjä mutta läheskään joka päivä en syö mitään lihatuotteita, eläintuotteita kylläkin, kuten munia, juustoa ja hunajaa enkä usko että vegaanisuus on oma valintani koskaan, sillä silloin pohjoisessa on ongelmia lähiruuan kanssa.
Valintani on siis ympäristötietoisuuteen ja vastuullisuuteen pyrkivä kuluttaja. Mutta myös omavaraisuuden kasvattaminen sekä yksilö- että valtakunnan tasolla kiinnostaa.
Kahvilassa olemme siirtyneet käyttämään lähellä tuotettuja raaka-aineita aina kun mahdollista. Poronliha tulee kylän poromiehiltä, kala lähiseudun järvestä, hillat poimijoilta, jauhoistakin suurin osa tilataan suoraan kotimaiselta Krannin tilalta, munat ja hunaja suoraan tuottajilta. Valkosipulia kasvatetaan itse (opetellaan ainakin). Teeyrttejä kasvatetaan ja kerätään.
Energiakriisi pakottaa tutkimaan sähkönkulutusta, joka onkin iso haaste. Kaikkihan on meilläkin rakennettu ja suunniteltu siinä käsityksessä että sähkö on halpaa ja sitä tulee töpselistä. Ei energia ole ollut halpaa ennenkään, mutta sitä ei ole tarvinnut ajatella koska omassa lompsassa se ei ole tuntunut. Energian tuottaminen on aina riistänyt kohtuuttomasti luonnonvaroja ja tuhonnut ympäristöjä, eikä loppua näy. On aivan oikea suunta että hinta alkaa tuntua kuluttajien, tuottajien ja teollisuuden taloudessa.
Nyt sitten opetellaan elämään suu säkkiä myöten. Ja jos tästä sodasta rahalla selvitään, niin saadaan olla tyytyväisiä!
(kuva: Jaana Vesivalo)